Aivot ja kieli

Tiesitkö, että aivoille tekisi hyvää lähtökohtaisesti opetella alusta alkaen kaksikieliseksi? Jo pieni vauva osaa erottaa kaksi kieltä toisistaan eikä sekoita niitä toisiinsa. Toisen kielen opettelu ei siis vähennä toisen kielen taitoja, vaan molemmat kielet voidaan oppia yhtä vahvasti. Uuden kielen opiskelu on hyväksi kenelle tahansa, sillä siinä aivot pääsevät töihin.

Uuden kielen opiskelu saattaa Edinburghin yliopiston tutkimustulosten mukaan vaikuttaa merkittävästi aivojen ikääntymiseen. Ihmisen lukiessa uutta kieltä, todettiin kasvua älykkyyden, lukemisen sekä puheen sujuvuuden suhteen. Ikä ei vaikuta tähän. Päinvastoin, vanhemman ihmisen aivot vain hyötyvät uuden kielen opiskelusta, sillä opiskelu voi ehkäistä jopa dementiaa. Aikuisena ei siis todellakaan ole myöhäistä oppia uutta kieltä, vaan kannattaa rohkeasti lähteä kielikurssille.

Lapsi oppii kaksikieliseksi helposti

On tutkittu, että pieni lapsi oppii kaksikielisesti vaivatta. Tehokkain aika oppia toinen kieli on seitsemän ensimmäisen elinvuoden aikana. Ihminen, joka on lapsena opiskellut toista kieltä, on uusille kielille vastaanottavaisempi vanhemmalla iällä. Tästä taas on hyötyä esim. dementian ehkäisyssä – oppiminen on mukavampaa.

Kun aikuinen opettelee uutta kieltä, hän käyttää opiskeluun aivojen eri osia kuin aikuinen, mutta oppiminen on silti tehokasta ja uuden kielen oppimiselle ei ole ikärajaa. Aikuinen löytää opiskelulleen motiivin, kuten esimerkiksi töissä tarvittava kieli. Lapsella oppimisen syyt eivät ole samat. Lasten oppiminen tapahtuu suurelta osin spontaanin oppimisen kautta. Sitä ei siis tietentahtoen opiskella, vaan kieli opitaan esimerkiksi leikin kautta.

Aivot pysyvät vireessä

Aivot pitävät uuden oppimisesta. Kun jokin uusi asia opitaan, se jättää aivoihin pysyvän vaikutuksen. Aivot työskentelevät. Kun asia on jo opittu, ihminen jatkaa asian toteuttamista tottumuksesta ja tällöin aivojen toiminta on erilaista saman asian suhteen. Aiemmin opitut asiat ovat aivoissa olevia hermosolujen muodostamia verkostoja. Ne eivät katoa sieltä mihinkään kovinkaan helposti. Ihmisen aiemmin opittu taito pysyy ja aivot pysyvät taas vireessä, kun opiskellaan uutta. Tässä on yksi syy, miksi aikuisenkin kannattaa opiskella jokin uusi kieli. Jos ihminen ei koskaan opettele mitään uutta, aivot eivät saa oppimisesta aiheutuvaa virikettä ja dementian vaara on suurempi.

Useita kieliä osaavien henkilöiden kognitiivisten taitojen on todettu olevan jopa suuremmat kuin vain yhtä kieltä osaavien henkilöiden. Kielitaitoinen henkilö joutuu vierasta kieltä puhuessaan valita asiaan sopiva termi ja tämä haastaa aivoja juuri sopivasti ja parhaassa tapauksessa tällainen aivojumppa pienentää muistisairauksien riskiä. Vielä parempaa, jos kielten puhuminen on säännöllistä. Kieltä voi myös kirjoittaa, jos niiden puhumiseen ei tule usein tilaisuutta.

Säännöllisyys kasvattaa aivojen niinkutsuttujen okasten kokoa. Okaset ovat aivojen hermosoluja aktivoivien synapsien pieniä nystyröitä. Mikäli tiettyä opittua sanaa ei käytetä pitkään aikaan, tämä okanen taas pienenee. Vanhan sanan harjoittelu taas kasvattaa noiden okasten kokoa. Uudelleen harjoittelemalla pidät siis aivosi hyvässä vireessä ja pidät erikieliset sanat muistissa. Voit kokea saman ilmiön muistaessasi jonkun vanhan, joskus oppimasi asian. Vanhat asiat säilyy, mutta ne voidaan hetkeksi unohtaa. Oppi kuitenkin säilyy aivoissa. Kun ihminen on oppinut ja sisäistänyt jonkin asian, hänellä on siitä täysi ymmärrys ja hän pystyy soveltamaan tietoa tarpeensa mukaan. Googlettaminen ei tuo samaa tulosta. Asiat kannattaa siis opetella sen sijaan, että tarkistaisit asian aina netistä. Hetkellinen tieto ei riitä noiden okasten kasvuun. Aivoille kova työskentely tekee vain hyvää ja asioiden toisto vahvistaa tietoa. Tämän vuoksi esimerkiksi koulusta saatavat kotitehtävät ovat erittäin tärkeässä roolissa oppimisen kannalta.