Mitä kieliä kannattaa opiskella työelämän kannalta

Kielten opiskelu on aina hyödyksi: työelämän lisäksi se antaa runsaasti eväitä matkusteluun ja uusien sosiaalisten suhteiden luomiseen. Kielitaito on uran kannalta ollutkin aina tärkeä asia, mutta sen merkitys on toki kasvanut entisestään 2000-luvulle tultaessa. Nykyisin ei liene työpaikkaa, jossa ei edes jollain tasolla arvostettaisi englannin kielen taitoa, mutta muidenkin kielten taitaminen on etenkin Suomen olosuhteissa tärkeä asia. Englannilla on tosin globaalistikin erittäin vahva asema, ja sen osaamista pidetään monesti jo itsestäänselvyytenä eikä erityisenä taitona. Siksi en erikseen käsittelekään tekstissäni englannin kielen tärkeyttä vaan keskityn muihin kieliin.

 

Riippuu myös alasta ja asemasta työpaikalla miten tärkeässä roolissa kielitaito on; asiantuntija-asemassa vieraiden kielten osaaminen on todennäköisesti välttämättömyys, samoin kuin viennin aloilla kuten teknologiateollisuudessa. Mitkä kielet olisivat sitten työelämän ja uran kannalta niitä fiksuimpia valintoja? Kielikello tarkasteli asiaa artikkelissaan jo 2010, mutta esitetyt havainnot ovat hyvin ajankohtaisia vielä tänäkin päivänä. Toki viennin ja työelämän painopisteet tulevat varmasti lähivuosina vielä jonkin verran muokkautumaan uudelleen.

Mitä kieliä kannattaa opiskella työelämän kannalta

Mitä kieliä kannattaa opiskella työelämän kannalta

Kielet ja työelämä vuonna 2021

Jo Kielikellon artikkelissa nostettiin esille huoli suomalaisten kielitaidon yksipuolistumisesta: koska englannilla on vahva asema lingua francana, muihin kieliin panostamista ei ehkä nähdä niin tärkeänä. Muita kieliä opiskellaan kouluissa vähenevissä määrin, vaikka etenkin kansainvälisillä työmarkkinoilla vieraiden kielten osaaja on vahvassa etulyöntiasemassa. Tämä tietysti voi johtaa positiivisesti ajateltuna myös siihen, että ne harvat, jotka kieliä ovat opiskelleet, myös nauttivat sen tuomista eduista työelämässä.

 

Ruotsin kielen taito on ollut Suomessa historiallisesti tärkeä, vaikka sen merkityksen on havaittu myös Kielikellon artikkelin mukaan olevan vähenemään päin. Siitä kertoo myös viime vuosina paljon puhututtanut liike, joka vaatii pakollisen ruotsin kielen opiskelun lakkauttamista. Ruotsin kielen tarpeellisuus kuitenkin vaihtelee edelleen aloittain; palvelualoilla ja monilla pohjoismaisen yhteistyön dominoivilla aloilla ruotsi on edelleen jokapäiväinen kieli. Vaikka ruotsin kielellä onkin laillinen asema Suomen toisena virallisena kielenä, sen opiskelun pakollisesta statuksesta voidaan olla montaa mieltä. Uskon itse henkilökohtaisesti, että ruotsin kielen merkitys työelämässä on jatkossakin vähenemään päin. Venäjän osaamisen tärkeys on varmastikin tulevaisuudessa vain kasvamassa entisestään: Suomella on ainutlaatuinen asema porttiväylänä muun Euroopan ja Venäjän välillä. Suomella ja Venäjällä on kiinteät kauppasuhteet, ja toisaalta maahamme saapuu paljon myös rakennusalan työntekijöitä Venäjältä. Sama tilanne on tosin myös virolaisten rakennustyöläisten suhteen, joten myös viron kielen taitaminen voi olla valttikortti.

 

Saksa on myös eräs kielistä, jonka osaamista on Suomessa perinteisesti arvostettu etenkin teollisuuden ja logistiikan alalla. Uskoisin, että sen asema tulee jatkossakin säilymään vahvana. On kuitenkin tärkeää kiinnittää tulevaisuudessa huomiota myös muihin kieliin: Kiinan vaivihkaa kasvava osuus maailmankaupassa näkyy kiinan kielen osaamisen tarpeena myös muualla kuin Suomessa. Etenkin teknologian ja mobiililiiketoiminnan alalla kiinan kielen taito tulee olemaan jatkossakin valttikortti. Toisaalta myös espanjan kielen taito on suuri etu, sillä se antaa mahdollisuudet työskentelyyn suuressa osassa maailmaa. Muun muassa Latinalaisen Amerikan maissa espanjaa puhuu äidinkielenään suurin osa.

Lopuksi

Vieraiden kielten opiskelu on työelämän kannalta äärimmäisen tärkeää, ja monipuolisen kielitaidon merkitys tulee varmasti kasvamaan entisestään tulevaisuudessa. Riippuu toki myös alasta, mitkä kielet ovat hyödyllisimpiä uralla etenemisen ja tietysti myös työn sujuvuuden kannalta. Itse sanoisin, että tulevaisuuden Suomessa kaivataan kipeästi lisää etenkin venäjän ja kiinan taitajia, ja tähän tulisi kiinnittää huomiota jo alakoulusta lähtien. Olisi tärkeää luoda mahdollisuuksia opiskella muitakin kieliä pitkän oppimäärän mukaan kuin vain englantia ja myös kannustaa oppilaita laajentamaan kielitaitoaan.

Lopuksi

Lopuksi